varomaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

varomaton (34-C)

  1. sellainen, joka ei ota huomioon vaaroja ja aiheuttaa vahinkoa, vaurioita
    Varomaton kuljettaja oli myös ylimielinen.
    Tuntematon sotilas -elokuvassa varomattoman miehen suon ylitys koituu hänen kohtalokseen.
  2. sellainen, jossa ei noudateta varovaisuutta
    Varomaton ohitus oli johtaa vakavaan onnettomuuteen.
    Hänen varomaton vastauksensa johti ihmissuhteen kariutumiseen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑroˌmɑt̪on/
  • tavutus: va‧ro‧ma‧ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]