tunnusmerkki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tunnusmerkki
- ominaisuus tai vallitseva piirre, jonka avulla henkilö tai asia voidaan tunnistaa
- rikoksen tunnusmerkit täyttyvät
- sairauden tunnusmerkkinä on kuume ja vapina
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪unːusˌmerkːi/
- tavutus: tun‧nus‧merk‧ki
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. ominaisuus tai vallitseva piirre, jonka avulla henkilö tai asia voidaan tunnistaa
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tunnusmerkki Kielitoimiston sanakirjassa