itsenäisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
itsenäisyys (40)
- ylin valta, suvereniteetti, täydellinen riippumattomuus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈit̪seˌnæi̯syːs/
- tavutus: it‧se‧näi‧syys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | itsenäisyys | itsenäisyydet |
| genetiivi | itsenäisyyden | itsenäisyyksien |
| partitiivi | itsenäisyyttä | itsenäisyyksiä |
| akkusatiivi | itsenäisyys; itsenäisyyden |
itsenäisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | itsenäisyydessä | itsenäisyyksissä |
| elatiivi | itsenäisyydestä | itsenäisyyksistä |
| illatiivi | itsenäisyyteen | itsenäisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | itsenäisyydellä | itsenäisyyksillä |
| ablatiivi | itsenäisyydeltä | itsenäisyyksiltä |
| allatiivi | itsenäisyydelle | itsenäisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | itsenäisyytenä | itsenäisyyksinä |
| translatiivi | itsenäisyydeksi | itsenäisyyksiksi |
| abessiivi | itsenäisyydettä | itsenäisyyksittä |
| instruktiivi | – | itsenäisyyksin |
| komitatiivi | – | itsenäisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | itsenäisyyde- | |
| vahva vartalo | itsenäisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
itsenäisyyt- | |
Käännökset[muokkaa]
1. ylin valta, suvereniteetti, täydellinen riippumattomuus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
itsenäisyysjuhla, itsenäisyysjulistus, itsenäisyysliike, itsenäisyysmies, itsenäisyyspolitiikka, itsenäisyyspäivä, itsenäisyyssota, itsenäisyystaistelija, itsenäisyystaistelu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- itsenäisyys Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Itsenäisyys. Kotimaisten kielten keskus