kolmio

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kolmio
Wikipedia
Katso artikkeli Kolmio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Epäsäännöllinen kolmio

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kolmio (3)

  1. (geometria) monikulmio, jossa on kolme sivua ja kolme kulmaa
  2. asunto, jossa on kolme huonetta (kun keittiötä ja kylpyhuonetta ei lasketa huoneiksi)
  3. (arkikieltä) väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki
    Kolmion takaa eteen ajanut henkilöauto aiheutti risteyskolarin (kaleva.fi)
  4. (biljardi) apuväline, jolla pallot asetetaan kolmion muotoon ennen pelin alkua

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolmio/
  • tavutus: kol‧mi‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolmio kolmiot
genetiivi kolmion kolmioiden
kolmioitten
partitiivi kolmiota kolmioita
akkusatiivi kolmio;
kolmion
kolmiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kolmiossa kolmioissa
elatiivi kolmiosta kolmioista
illatiivi kolmioon kolmioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolmiolla kolmioilla
ablatiivi kolmiolta kolmioilta
allatiivi kolmiolle kolmioille
muut sijamuodot
essiivi kolmiona kolmioina
translatiivi kolmioksi kolmioiksi
abessiivi kolmiotta kolmioitta
instruktiivi kolmioin
komitatiivi kolmioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kolmio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Elias Lönnrotin luoma uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Sanaliitot[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kerrostalokolmio, kolmiodraama, kolmioliina, kolmioluu, kolmiolääke, kolmiomittaus, kolmiopiste, kolmiorima, kärkikolmio, otsakolmio, päätykolmio, tähtikolmiokytkentä, varoituskolmio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kolmio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).